Egypti - Hengenlähtö lähellä

Sähköisku uima-altaalla

Lokakuu 2015

 

Matkat Egyptiin oli taas aloitettu uudelleen pari viikkoa ennen meidän lomaa. Hieman jännitti lähteä, ottaen huomioon mikä tilanne tuolla suunnalla maailmaa on tällä hetkellä. Levotonta, ja erilaiset terroristijärjestöt värväävät uusia jäseniä. Tämä ei kuitenkaan matkalla näkynyt, paitsi retkellämme Luxoriin, mutta Coraya Bayssa oli rauhallista ja turvallisen tuntuista.

 

Olin maantasossa sijaitsevassa huoneessamme illalla pukeutumassa. Olimme kaikki yhdeksän henkeä menossa ruokailemaan yhdessä. Sovimme että näemme jossain ulkona, ehkä allasbaarin lähellä? Terassimme oli uima-altaan suuntaan ja yhtäkkiä ovelta kuului raivoisa koputus. Riensin ovelle ja ihmettelin mikä nyt oikein on? Tarvitseeko ovea tuollaisella raivolla hakata, tullaan tullaan.. M oli ovella ja alkoi hätääntyneenä selittämään jotain mistä en meinannut ensin saada mitään selvää ja tunsin kun adrenaliini alkoi virrata. Lopulta ymmärsin että veljeni on saanut sähköiskun ja hänet on viety klinikalle. Siis MITÄ?

 

Vanhempani ja M olivat olleet uima-altaalla odottamassa muita ja istuneet yhden aurinkokatoksen alla aurinkotuoleissa. Ilta oli hämärtymässä ja altaalle ja aurinkokatoksiin oli syttyneet valot. Paitsi juuri tähän aurinkokatokseen jonka alla he istuivat. Veljeni tuli vanhimman poikansa, 9 vuotiaan kummipoikani kanssa myös samaan paikkaan odottelemaan meitä muita. Veljeni oli tarkoitus istua yhteen aurinkotuoliin, ja hän otti kiinni katoksen metallisesta rungosta, samalla uima-altaasta loiskuneesta vedestä muodostuneessa vesilammikossa seisten. Hän alkoi huutaa, mutta kukaan ei ymmärtänyt mikä hänelle tuli. Kaikki nousivat ylös ja juomat kaatuivat ympäriinsä. M luuli ensin että veljeäni pistää jokin jalkaan, kun hänen jalat vääntyivät jotenkin kummallisesti. Sitten lähellä ollut allaspoika tuli ja tönäisi veljeni kumoon. Hän kouristi vielä maassa ja heti tajuihin tullessaan huusi; "varokaa, siinä on sähkö, tulkaa pois sieltä!"

 

Myös kummipoikani ehti koskea isäänsä ja saada sähköiskun, kuten myös tietysti veljeni hengen pelastanut allaspoika. Tämä kaikki ehti tapahtua muutamien sekuntien aikana. Tapahtuneen jälkeen lähellä olleet työntekijät olivat kysyneet; "do you need a doctor?" Ilmeisesti hekään eivät tajunneet että kyse oli sähköiskusta, tai sitten he eivät ymmärtäneet että sähkö on vaarallista. Jälkikäteen selvisi että myös muutama suomalainen näki tapahtuneen, ja luulivat sitä liukastumiseksi. Pahalta kuulemma näytti.

 

Juoksin hätääntyneenä ulos huoneesta, lähelle allasbaaria missä vanhempani olivat kalman kalpeina veljeni kahden muun lapsen kanssa odottamassa. Veljeni, kummipoikani ja allaspoika oli kaikki viety klinikalle tarkistettaviksi ja veljeni vaimo oli lähtenyt mukaan. Kysyin heti, onko kukaan soittanut matkatoimistolle. Ei kuulemma tullut edes mieleen, ihan ymmärrettävää, niin järkyttävä tilanne tuo oli ollut nähdä. Lähdimme heti soittamaan ja matkatoimisto lupasi lähettää oppaan paikalle. Kysyin samalla hotellin respasta, mihin veljeni oli viety, koska tilanne oli niin sekava eikä mitään oikein tuntunut tapahtuvan. Välittömästi alkoi tapahtuneen vähättely "sehän oli vain sellainen pieni kipinä, kuin tulitikkua sytyttäisi, ei mitään vaarallista". Minulla alkoi hermo loppua tässä kohtaa ja kerroin heille lyhyesti, että sähköisku oli hengenvaarallinen.

 

Aurinkokatokselle oli heti tapahtuneen jälkeen tullut pari sähkömiestä jotka kokeilivat katoksen runkoa sähkökynällä. "no electricity!" Hänellä oli siis kumikengät jalassa eikä hän maadoittanut kynää minnekään. Sähkömiehistä sai heti todella ammattitaitoisen kuvan. Katos jätettiin sillensä ja sen juurelle tuotiin "wet floor" kyltit. Turvallista?

 

Veljeni oli saanut klinikalla heti voltaren piikin ja hänen peruselintoiminnot tarkistettiin. Klinikalla ei kuitenkaan ollut mitään nykyaikaisia laitteita. Lääkäri kyseli myös matkavakuutuksia, oikeasti? Että tästä hotellin huolimattomuudesta johtuneesta sähköiskusta pitäisi vielä maksaa? Hän pääsi sieltä nopeasti pois ja istui huoneensa terassilla silmin nähden järkyttyneenä. Kummipoikani oli tapahtuneen jälkeen pari päivää aika hiljainen poika. Hänelle tuli sähköiskun seurauksena toiseen jalkaa ihon alle aivan salaman muotoinen kuvio. Veljeni oli tapahtuneen jälkeen todella kipeä, kaikki lihakset olivat pari päivää täysin jumissa, mitään muita kudosvaurioita ei onneksi ilmeisesti tullut. Kaatumisen seurauksena hän löi säärensä joka turposi komeasti verinaarmujen koristamana ja lisäksi hän löi päänsä laattalattiaan. Tapahtuneesta hän ei muista mitään muuta kuin sen, että hän otti kiinni rautatangosta ja yritti kaikin voimin päästä siitä irti. Allaspoika sai myös kovan sähköiskun käteensä, ja hänen kätensä oli muutaman päivän kipeänä.

 

Hetken rauhoituttuamme, menimme syömään. Moni tuli järkyttyneenä kyselemään asiasta. Tapahtuman näki myös yksi suomalainen sähkömies, ja hän rauhoitteli meitä, että jos ei heti sähköiskun jälkeen saa kammiovärinää, säilyy todennäköisesti hengissä.  Kiva. Veljeni on iässä jolloin ihmisen keho kestää eniten, mitä jos katokseen olisi koskenut isäni tai joku lapsista..

 

Istuimme ulkona josta näimme katokselle, siellä ei ollut ketään vahtimassa ja muutama nuori pyöri katoksen ympärillä. Menin kertomaan heille että paikka on vaarallinen ja mitä oli tapahtunut. Saksalainen tyttö sanoi saaneensa toisena päivänä myös pienen sähköiskun eräästä toisesta katoksesta, tai hän oli tuntenut että siinä on virtaa. Kuulemma katos korjattiin tämän jälkeen. Myöhemmin asiaa käytiin myös oppaan kanssa läpi, hotelli ei myöntänyt että kukaan muu olisi saanut sähköiskua. Oppaan saavuttua katosta alettiin korjaamaan, ja se kestikin useamman päivän. Joinain iltoina piha oli täysin pimeä ja parhaillaan viisikin miestä puuhasi katoksen kimpussa. Syy sähköiskuun oli ilmeisesti se, että teippiliitokset olivat kuumassa ja kosteassa ilmassa pettäneet ja virta meni suoraan runkoon. Suomessa olisivat jo sulakkeet pompanneet taulusta.

Sähköliitäntä Karnakin temppelillä.

 

Tapahtunutta onnettomuutta ja sen hoitoa puitiin viikon aikana vielä useasti. Annoin reilusti palautetta, varsinkin sen jälkeen kun tapahtunutta yritettiin vähätellä. Ilmeisesti se on heille tyypillistä, vähätellään ikäviä asioita jotta ne tuntuisivat vähemmän ikäviltä? Meistä se tuntui aluksi siltä kuin asiasta ei olisi välitetty ollenkaan. Lisäksi meidän olisi pitänyt kiittää jumalaa ettei käynyt pahemmin. Jumalalla ei kyllä ole asian kanssa mitään tekemistä. Hotellin johtaja oli lomalla Kairossa ja hän kuulemma keskeytti lomansa tämän takia. Hotellin johtajan kantakin oli aluksi, että voihan tuollainen onnettomuus tapahtua myös Suomessa. Ei ole mahdollista, tämä tehtiin hänelle selväksi. Hotelli halusi lopulta hyvitellä tapahtunutta kun ilmeisesti ymmärsivät asian vakavuuden ja saimme muutamia hierontoja, äiti pääsi kasvohoitoon ja pääsimme snorklausretkelle Abu Dababiin. Meille järjestettiin myös meri-illallinen, jossa oli tarjolla kalaa ja erilaisia mereneläviä. Emme M:n kanssa pystyneet osallistumaan ruokailuun, kun olimme juuri tuolloin retkellä Luxorissa. Emme kuulemma jääneet mistään paitsi. Saimme myös matkatoimistolta lahjakortit, jotka olivat kuitenkin summaltaan niin pienet että ne olivat ehkä lähinnä vitsi. Emme kuitenkaan halua syyttää tapahtuneesta matkatoimistoa.

 

Kaiken tämän kukkuraksi, hotellin klinikka ei suostunut luovuttamaan papereita lääkärikäynnistä kun emme siitä suostuneet maksamaan! Hotelli maksoi paperit ja koska onnettomuus oli hotellin vika, lupasi luovuttaa ne meille. Papereita ei kuitenkaan koskaan kuulunut. Lopulta lentokentällä, joku mies kyseli aulassa että kuka oli huoneessa numero 247, hotellilta antoivat mukaan jotakin papereita.. Lääkärintodistuksessa luki, että veljeni olisi käynyt klinikalle päänsäryn takia. Eli pesivät kätensä kaikesta vastuusta, eivätkä lopulta myöntäneet että mitään sähköiskua olisi edes tapahtunut. Veljeni kävi vielä Suomessa lääkärissä, jossa katsottiin sydänfilmi, ja että kaikki on ok. Lääkärikin totesi, että tuollaisesta tällistä joko selviää hengissä tai sitten ei.

 

Egyptissä sähköisku taitaa olla aika yleinen kuolinsyy. On tyypillistä että sähköliitokset tehdään sähköteipillä. Kuumassa ja kosteassa maassa tällaiset liitokset eivät ole kovin pitkäikäisiä. Vikavirtasuojia tai sulakkeita ei ole.

Veljeni ja hänet pelastanut altaanhoitaja.

 

Veljeni halusi muistaa hänet pelastanutta allaspoikaa ja antoi hänelle henkilökohtaisesti kirjekuoren jossa oli rahaa. Summa vastasi ainakin hänen 6 kuukauden palkkaansa, ja hän oli silmin nähden kiitollinen. Hotellin puolesta hän sai sertifikaatin hengen pelastamisesta sekä jonkin rahallisen korvauksen, joka ei todennäköisesti ollut kovinkaan paljon.

 

Koimme kauhun hetkiä paratiisissa, mutta seurasi siitä kuulemma jotain hyvääkin. Tupakanpoltto loppui ja elämässä mennään hieman eri asenteella.

PS. Älä seiso vesilammikossa ja koske metalliin! :)

- Suvi