Norja - Kaapelihissillä huipulle

Tromsø eli Tromssa

Heinäkuu 2015

 

Tromssasta löytyy varmasti tekemistä ja näkemistä jokaiseen makuun. Me kävimme kiertelemässä tätä pohjoismaiden suurinta napapiirin ulkopuolella sijaitsevaa kaupunkia ja katsastamassa kaapelihissillä näkymät vuoren päältä. Korkeanpaikankammoista hieman hirvitti. Kyyti edestakaisin maksoi aikuiselta n. 15 euroa.

 

Maiseman vuoren päältä sekä Tromssan silta.

Kaapelihissin "pysäkin" päällä sijaitsi (kallis)ravintola ja näköalatasanne.

.

 



Alaspäin meno hirvitti enemmän!

 

Seuraavana päivänä tarkoitus oli jatkaa matkaa kohti Altaa, josta olin varannut meille seuraavan yöpaikan. Ei harmittanut viettää päivää tien päällä, koska ilma muuttui pilviseksi. Kävimme ennen lähtöä katsomassa pohjoisinta kasvitieteellistä puutarhaa joka yllätyksellisesti oli oikeastaan liikenneympyrän keskellä. Odotin jotain "hienompaa", emmekä ensin meinanneet löytää oikeaa paikkaa. Oli heinäkuun loppu ja täällä kukkivat vielä tulppaanit! Todella pohjoisessa siis oltiin.

 

 

Jäämerenkatedraali sijaitsee Tromssa sillan päässä ja on yksi Tromssan kuvatuimpia rakennuksia.





Tromssaan kannattaisi tulla syksyllä, koska revontulinäytelmät ovat käsittämättömän hienoja! Niitä kuvaa mm. Ole Salomonsen, ja en voi kuin kateellisena seurata miten upeita kuvia hän julkaisee. Myös Suomessa pitäisi herätä revontulimatkailun mahdollisuuksiin, koska Kilpisjärvellä revontulia on mahdollista nähdä Tromssaakin useammin.

 

Tie poikki

 

Ajoimme kohti Altaa Lyngen -vuonon rannikkoa pitkin ja hieman Skibotnin jälkeen tiellä oli puomi "vägen stängt". Tie oli poikki ja vastaan tuli rekkoja lavat täynnä kiveä. Muitakin turisteja oli pysähtynyt ja he soittivat kyltissä olevaan numeroon. Vuori oli romahtanut tielle, eikä ollut tietoa kauanko tien avaamiseen menisi. Pällistelimme hetken paikalla epäuskoisina, emmekä voineet kuin kääntyä takaisin. Pysähdyimme läheiselle huoltoasemalle kyselemään asiasta, ja kuulemma aamulla oli arvioitu että avaaminen veisi pari tuntia, ja viimeisin tieto oli että se veisi useamman päivän. Altaan olisi mennyt kiertoreitti Suomen puolelta, yli 600 kilometriä. Kello oli jo sen verran, ettemme lähteneet ajamaan tuota kiertoreittiä, koska olisimme nimenomaan halunneet nähdä rannikkoa. Soitin Altan hotelliin ja selitin mitä oli tapahtunut. He olivat hyvin ymmärtäväisiä, ja heillä oli asiakkaita odottamassa huonetta, joten hotellin peruminen onnistui ilman kustannuksia. Pienen pohdinnan jälkeen päätimme ajaa takaisin Suomeen, Kittilään. Menimme Hulluun Poroon yöksi, ja kävimme Levi tunturilla. "Joudumme" siis tekemään uuden reissun, Altaan sekä Nordkappiin jossa haluan ehdottomasti käydä.

 

 

 

Viimeisen päivän Lapin ja Norjan reissussa vietimme Rovaniemellä. Täällä ei kuitenkaan kesällä ole oikeastaan mitään erityistä nähtävää. Kävimme katsomassa hiidenkirnuja, Napapiiri -kylttiä ja koska aikaa jäi, ajoimme Haaparantaan. Suomi näytti aika tasaisen tylsältä Norjan ylväiden vuoristomaisemien jälkeen. Lappi on silti kaunis, kesällä ja talvella. Alla muutama kuva talvisesta Lapista.

 

- Suvi

 

 

Norja - Senjan saari

Kaunis Senja

Heinäkuu 2015



Pohjois-Norjassa on mielestäni jotain mystistä, kuten Lapissakin. Senjasta oli kirjoitettu että se on kuin Lofootit pienoiskoossa. Hain paikoista tietoa  etukäteen, ja Senja vaikutti juuri sellaiselta mystiseltä paikalta jonka halusin nähdä. Senja sijaitsee oikeastaan Lofoottien ja Tromssan välissä, joten lähdimme seuraavaksi kohti tätä upeata saarta. Senjalle olisi päässyt Lofooteilta myös lautalla välin Andenes - Gryllefjord seuraten kansallista turistitietä, johon on kartoitettu kaikki Norjan upeimmat maisemareitit.  Päätimme kuitenkin ajaa maateitse, Finnsnesistä pääsee Senjalle siltaa pitkin.  

 

Norjassa on vuoristojen takia paljon tunneleita. Isommilla teillä tunnelitkin ovat isoja, avaria ja valaistuja, mutta pienillä teillä tunnelit ovat usein pimeitä, märkiä ja erittäin kapeita. Niitä ei myöskään välttämättä ole päällystetty. Katossa on ainoastaan verkot estämässä irtokiviä tippumasta ja vesi tihkuu tunnelin sisälle suoraan kalliosta. Senjan saarella oli kapeimmat tunnelit josta matkamme aikana ajoimme. Kun ajaa täysin pimeään ja pitkään tunneliin, ei näe ensin mitään. Skalandin tunnelissa näytti siltä että juna olisi tulossa vastaan. Kaukana näkyi valo joka vaikutti lähenevän ja lopulta tajusimme sen olevan iso kuorma-auto. Onneksi juuri kohdatessamme (ajoimme todella hiljaa koska tunnelin pohja oli erittäin epätasainen), oli tunneliin tehty levennys ja mahduimme juuri ja juuri ohittamaan toisemme. Näytti siltä että kuorma-auto hipoi tunnelin kattoa...

 

Pysähdyimme näköalatasanteella nimeltä Bergsbotn joka on yksi Senjan nähtävyyksistä. Näköalat Bergs-vuonoon olivat upeat ja 44 metriä pitkä näköalatasanne näyttää kurkottavan kuin tyhjän päälle...

 

 
Pysähdyimme myös nähtävyydellä nimeltä Tungeneset. Täältä näkee kuuluisat Okshornan huiput, jotka kurottelevat taivaisiin terävinä piikkeinä.

Ersfjordin rannassa pidimme pienen tauon ja söimme eväitä. Okshornan huiput näkyivät tännekin ja ranta oli kaunis. Täällä oli myös grilli jossa olisi voinut grillata makkaraa, harmi ettei sitä ollut mukana.

Ersfjord

Tuo keltainen on wc. Norjassa turistireittien varrella olevan vessat ovat usein
todella erikoisia "design vessoja". Ne ovat siistejä ja niitä ylläpidetään.

 
Jatkoimme matkaa useiden tunneleiden läpi kohti Botnhamnia josta meidän oli tarkoitus mennä lautalla Brensholmeniin, lähelle Tromssaa. Satamassa oli pieni kioski josta sai vohveleita, jäätelöä ja kahvia. Ne maistuivatkin, koska odotteluaikaa meillä oli parisen tuntia. Lautta  kulkee harvakseltaan ja se täytetään saapumisjärjestyksessä. Maksu kerätään vasta kyydissä. Lauttamatka maksoi kahdelta aikuiselta auton kanssa n. 35 euroa. Kaikki halukkaat eivät mahtuneet kyytiin, eli heille tuli useamman tunnin odotus ennen seuraavaa vuoroa. Hinnaston ja aikataulun näet täältä. 

Perillä meitä odotti pitkä letka autoja, menossa toiseen suuntaan.

 
Brensholmenista ei ollut enää pitkä ajomatka Tromssaan, jossa viettäisimme seuraavan yön. Kerron Tromssasta lisää myöhemmin!

Jos kiinnostuit Senjasta, yövy siellä ainakin yksi yö ja patikoi jollekin vuorelle. Näkymät ovat upeat. Haluaisin lähteä tänne takaisin, teltan ja retkeilyvarusteiden kanssa.

- Suvi

 

Norjan Lofootit - Vuoria, lunta, hiekkaa ja turkoosi meri

Lofootit - uskomattoman kaunista

Heinäkuu 2015

 

 

Meillä kävi tuuri, sää Lofooteilla oli mitä parhain. Jokaisen nurkan takaa avautui aina vain uskomattomampi maisema. Tämä on varmasti yksi kauneimmista paikoista joissa olen käynyt. Kuvat siis puhukoon puolestaan. Vietimme Lofooteilla vain kolme päivää ja kaksi yötä, mutta täällä olisi voinut viettää vaikka parikin viikkoa, varsinkin jos sää olisi ollut koko ajan yhtä upea!

 

Ajoimme Lofooteille Rovaniemeltä ja yövyimme yhden yön Ruotsin puolella Kiirunassa. Olin suunnitellut reitin ja varannut meille kaikki majoitukset valmiiksi. Tämä oli varmasti paras ratkaisu koska Lofootit ovat kesällä suosittu matkakohde ja majoitukset ovat täynnä, ainakin ne edullisemmat. Lofooteilla pääelinkeino on kalastus sekä matkailu. Tänne järjestetäänkin paljon erilaisia kalastusmatkoja, koska merestä nousee esimerkiksi turskaa melkeimpä niin paljon kuin jaksaa nostaa.

 

 

Majoituimme ensimmäisen yömme Loofoteilla Kabelvågissa "Vandrerhjem Lofotferie Kabelvåg" nimisessä hostellissa. Ajoimme siis hieman ohi Lofoottien "pääkaupungin" Svolværin, koska täältä löytyi vain kalliita majoituksia.  Pidämme edullisista hostelleista, koska niissä on aina käytössä jääkaappi ja keittiö, jossa voi valmistaa edullista ruokaa (Norjassa hinnat ravintoloissa ovat aivan käsittämättömän kalliit) Tämän hostellin erikoisuus oli siinä, että alakerrassa oli "kalatehdas". Miehet tulivat illalla kalasta ja perkasivat suuren määrän erilaisia ja mielettömän suuria kaloja! Haju oli sen mukainen! Sisälle kalanhaju ei onneksi tunkeutunut, vaan hostelli oli sisältä oikein kiva. Ainoa miinus oli ehkä turhan kapea sänky. Norjassa edullinen hostelli maksaa noin 60-90 euroa yö. Nämä kaikki ovat pääsääntöisesti oikein siistejä ja kivoja yöpaikkoja.

Kabelvågissa oli kesäisen aurinkoista ja ihmiset nauttivat olostaan terassilla.

Näkymä hostellista.

 

Aurinko painui vuorien taakse vasta klo 22 illalla.

Lokit päivystivät ruokaa.

 

Kävimme tutustumassa myös Svolværiin koska meille jäi Kabevågiin saapumisen jälkeen vielä hyvin aikaa, ja valoisaahan riittää! Svolvær on Lofooteilla ainut hieman suurempi keskus. Täältä löytyy kauppakeskus, ravintoloita, pizzeria ja täältä lähtee myös niin sanottuja "midnight sun" risteilyjä. Täällä sijaitsee myös suosittu kiipeilykohde, 150 metriä korkea kaksoishuippuinen Svolværgeita, jota sanotaan vuoheksi, kahden huipun takia. Tänne pystyy kiipeämään kokemattomampikin, mutta lopussa on kuitenkin 10 metrin tekninen kiipeämisosuus. Täällä voit hypätä huipulta toiselle! Emme todellakaan lähteneet tuonne edes yrittämään. Vaikka Lofooteilla ehdottomasti kannattaisi kiivetä edes jollekin kukkulalle maisemia ihastelemaan. Meillä ei tähän valitettavasti aika riittänyt, koska tavallisesti patikointiin saattaa mennä jopa kokonainen päivä. Norjassa kannattaa patikointireitit valita huolella ja huolehtia aina että joku tietää mihin olet menossa. Reitit saattavat olla yllättävän haastavia...

 

Kävimme myös läheisellä hiekkarannalla, koska sää oli aurinkoinen ja lämmin. Vesi oli aivan turkoosia ja houkutteli uimaan, mutta se oli enintään +15 asteista. Siitäkin huolimatta rannalla oli lapsia uimassa.

 



Rørvikstranda



Seuraavana aamuna jatkoimme matkaa kohti Lofoottien "päätä" Å:ta. Kävimme matkalla tutustumassa Viikinkimuseoon ja poikkesimme hieman reitiltä ja kävimme Unstadin rannalla, suositussa arktisessa surffauspaikassa. Tuuli oli tyyni, mutta rannalla oli silti surffareita.

Unstad

 

Moskenes on yksi Lofoottien kauneimmista paikoista. Terävähuippuiset vuoret kehystävät maisemaa.

 

Moskenes

 

Å:ta pidemmälle ei Loofoteilla pääse, vaan siellä on käännyttävä ympäri, tai mentävä lautalla Moskenesista Bodøon. Me lähdimme kuitenkin ajamaan samaa reittiä takaisin, jotta emme menettäisi ainuttakaan upeaa maisemaa.



Näkymä Å:sta etelään.

 

Ajoimme samaa reittiä takaisin Bogeniin ja viimeisen yömme majoitus Bogen hostellissa oli aivan ihana! Matkalla vatsa alkoi kurnia ja poikkesimme huoltoasemalla. Hampurilaisateria olisi maksanut 25 euroa! Niimpä kävimme kaupan kautta ja kokkasimme aterian jälleen itse, koska myös Bogenin majoituksessa meillä oli keittiö käytössämme.

"Monikerroksinen" huone oli ihastuttava!

Mitkä näkymät!

Tilasin Bogen hostellin mukavalta Thai -emännältä meille aamupalat seuraavaksi aamuksi. Ne tarjoiltiinkin juuri sovittuna aikana ja lämpimät munakkaat odottivat meitä aamiaispöydässä. Hyvän aamupalan jälkeen oli mukava lähetä kohti Senjan saarta ja Tromssaa!

 

- Suvi

 

Norja - Rovaniemeltä Lofooteille

 

Vuokra-autolla Pohjoiseen

Heinäkuu 2015

 

Moni ehkä valitsisi kesällä lämpimämmän kohteen kuin Lappi tai Pohjois-Norja. Olin kuitenkin haaveillut Pohjois-Norjan matkasta jo muutaman vuoden. Kävimme Etelä-Norjassa kesällä 2013 ja upeat vuoristomaisemat ja puhdas luonto tekivät vaikutuksen. Olin katsellut netistä kuvia Pohjois-Norjasta Lofooteilta; tuonne on pakko päästä! Koska Norwegian lensi Rovaniemelle vain 25€ suunta, päätimme säästää aikaa sekä rahaa ja lentää Rovaniemelle, ja jatkaa sieltä vuokra-autolla kohti Ruotsin Kiirunaa.

 

Aloin seuraamaan Norjan säätilaa pari viikkoa ennen matkan ajankohtaa. Norjaan  lähtö on aina säiden kannalta riski. Sääennuste lupasikin pelkästään sateita! Muutamaa päivä ennen matkaa sää alkoi kuitenkin selkenemään, ja sadetta oli tiedossa vain parille ensimmäiselle päivälle. Rovaniemelläkin piti sataa, mutta sää olikin onneksi ainoastaan pilvinen.

Rovaniemelle laskeuduttuamme vain toinen laukuistamme putkahti matkatavarahihnalle. Hihnalla pyöri enää muutama  musta laukku, kun epäilykset heräsivät ja aloimme katsella ympärillemme, että mikä mättää. Silloin bongasimme vanhan herrasmiehen lentoaseman ovilla kärräämässä laukkuamme. Juoksin äkkiä perään, ja asiasta meinasi tulla väittely kenen laukku oikeasti on. Pappa väitti kivenkovaan että kyllä tämä on hänen laukku, sama numerokin kuin lentolipussa. Niin, lennon numero, se kun on sama kaikilla kyseisellä lennolla olleilla. Asia kuitenkin selvisi pienen väännön jälkeen. Meidän oli tarkoitus jo ensimmäisenä päivänä ajaa useita satoja kilometrejä Ruotsin puolelle. En tiedä mitä olisimme tehneet jos kaikki matkatavarat olisivat olleet hukassa ja tilalle olisimme saaneet vanhan miehen kalsareita!

 

Poikkesimme Suomen puolella ensin Rovaniemen Lidlissä ostamassa edulliset matkaeväät ja Kolarissa kävimme paikallisessa Wood Jewel myymälässä, josta löytyy kaikkea koruista suuriin veistoksiin puusta tehtynä. Näimme useaan otteeseen poroja, ja yksi valkoinen söpö pieni vasa seisoi keskellä tietä, pelkäämättä tai välittämättä autoista lainkaan.

Hän oli niin suloinen, että melkein olisi voinut ottaa takapenkille mukaan..



Torniojoki.

  

Totesimme Ruotsin puolelle päästyämme, että luojan kiitos allamme on vuokra-auto! Tie oli täydellisessä remontissa, töyssyjä ja kuoppia riitti ja rapa lensi. Matkanteko oli hidasta, mutta onneksi meillä ei ollut kiire mihinkään.

 

Kiiruna

 

Yövyimme ensimmäisen yön Ruotsin puolella Kiirunassa, joka on Ruotsin Pohjoisin ja suurin kunta. Valtion kaivosyhtiö LKAB työllistää täällä noin 2500 henkeä ja elättää ainakin välillisesti suurimman osan noin 20.000 asukkaan kunnasta. Kiirunan erikoisuus piileekin juuri rautamalmikaivoksessa. Kaivos hallitsee Kiirunan maisemia. Tällä hetkellä kaivos on noin kilometrin syvä ja kaupungin keskusta on alkanut vajota alaspäin. Tästä syystä koko Kiirunan keskusta joudutaan siirtämään toisaalle. Kaivosyhtiö rahoittaa ihmisille uudet kodit, ilmeisimmin rautamalmin louhinta on kannattava bisnes. Myös kirkko ja kunnantalo tullaan siirtämään. Joitain alueita kaivoksen vieressä on jo suljettu. Kiirunassa on myös Ruotsin korkein tunturi Kebnekaise, täällä emme kuitenkaan käyneet.

 

 

Rautamalmikaivos näkyy Kiirunassa kaikkialle.



Sibyllan lihapullat eivät pettäneet taaskaan! Myös nämä osat keskustasta siirretään joskus toisaalle vajoamisen takia.



Näkymä Luossavaaralta Kaivoksen suuntaan.

Luossavaaralta oli kauniit, joskin pilviset näkymät.

 

Seuraavana päivänä aamu valkeni sateisena. Se olikin odotettavissa, joten emme välittäneet siitä, vaan söimme aamupalan hyvillä mielin ja kävin vielä koppaamassa huoltoasemalta kahvit matkaan ja hyvästelimme Kiirunan.

 

Heti Norjan puolelle päästyämme maisemat muuttuivat lumisiksi ja vuoristoisemmiksi. Sadekin lakkasi ja aurinko pilkahteli pilvien takaa. Tämä vaikutti todella lupaavalta!

 



Märkää ja sumuista!



Pieni tauko. Maisema muuttui lumiseksi! Kuvassa myös vuokra-automme Volkswagen Golf.

Jes! Kuiva tie ja sää alkoi selkenemään.

Tjeldsundin riippusilta.

 

 

Vuonna 1967 avattu, 1007 metriä pitkä Tjeldsundin riippusilta yhdistää Lofootit mantereeseen. Jo täällä oli havaittavissa turkoosia vettä! Maisemat muuttuivatkin sillan jälkeen nopeasti aivan huikeiksi. Niistä ja Lofooteista lisää seuraavassa kirjoituksessa!

 

- Suvi