perjantai 4. maaliskuuta 2016

Norja - Rovaniemeltä Lofooteille

 

Vuokra-autolla Pohjoiseen

Heinäkuu 2015

 
Moni ehkä valitsisi kesällä lämpimämmän kohteen kuin Lappi tai Pohjois-Norja. Olin kuitenkin haaveillut Pohjois-Norjan matkasta jo muutaman vuoden. Kävimme Etelä-Norjassa kesällä 2013 ja upeat vuoristomaisemat ja puhdas luonto tekivät vaikutuksen. Olin katsellut netistä kuvia Pohjois-Norjasta Lofooteilta; tuonne on pakko päästä! Koska Norwegian lensi Rovaniemelle vain 25€ suunta, päätimme säästää aikaa sekä rahaa ja lentää Rovaniemelle, ja jatkaa sieltä vuokra-autolla kohti Ruotsin Kiirunaa.
 
Aloin seuraamaan Norjan säätilaa pari viikkoa ennen matkan ajankohtaa. Norjaan  lähtö on aina säiden kannalta riski. Sääennuste lupasikin pelkästään sateita! Muutamaa päivä ennen matkaa sää alkoi kuitenkin selkenemään, ja sadetta oli tiedossa vain parille ensimmäiselle päivälle. Rovaniemelläkin piti sataa, mutta sää olikin onneksi ainoastaan pilvinen.

Rovaniemelle laskeuduttuamme vain toinen laukuistamme putkahti matkatavarahihnalle. Hihnalla pyöri enää muutama  musta laukku, kun epäilykset heräsivät ja aloimme katsella ympärillemme, että mikä mättää. Silloin bongasimme vanhan herrasmiehen lentoaseman ovilla kärräämässä laukkuamme. Juoksin äkkiä perään, ja asiasta meinasi tulla väittely kenen laukku oikeasti on. Pappa väitti kivenkovaan että kyllä tämä on hänen laukku, sama numerokin kuin lentolipussa. Niin, lennon numero, se kun on sama kaikilla kyseisellä lennolla olleilla. Asia kuitenkin selvisi pienen väännön jälkeen. Meidän oli tarkoitus jo ensimmäisenä päivänä ajaa useita satoja kilometrejä Ruotsin puolelle. En tiedä mitä olisimme tehneet jos kaikki matkatavarat olisivat olleet hukassa ja tilalle olisimme saaneet vanhan miehen kalsareita!
 
Poikkesimme Suomen puolella ensin Rovaniemen Lidlissä ostamassa edulliset matkaeväät ja Kolarissa kävimme paikallisessa Wood Jewel myymälässä, josta löytyy kaikkea koruista suuriin veistoksiin puusta tehtynä. Näimme useaan otteeseen poroja, ja yksi valkoinen söpö pieni vasa seisoi keskellä tietä, pelkäämättä tai välittämättä autoista lainkaan.

Hän oli niin suloinen, että melkein olisi voinut ottaa takapenkille mukaan..



Torniojoki.




  
Totesimme Ruotsin puolelle päästyämme, että luojan kiitos allamme on vuokra-auto! Tie oli täydellisessä remontissa, töyssyjä ja kuoppia riitti ja rapa lensi. Matkanteko oli hidasta, mutta onneksi meillä ei ollut kiire mihinkään.

 

Kiiruna

 
Yövyimme ensimmäisen yön Ruotsin puolella Kiirunassa, joka on Ruotsin Pohjoisin ja suurin kunta. Valtion kaivosyhtiö LKAB työllistää täällä noin 2500 henkeä ja elättää ainakin välillisesti suurimman osan noin 20.000 asukkaan kunnasta. Kiirunan erikoisuus piileekin juuri rautamalmikaivoksessa. Kaivos hallitsee Kiirunan maisemia. Tällä hetkellä kaivos on noin kilometrin syvä ja kaupungin keskusta on alkanut vajota alaspäin. Tästä syystä koko Kiirunan keskusta joudutaan siirtämään toisaalle. Kaivosyhtiö rahoittaa ihmisille uudet kodit, ilmeisimmin rautamalmin louhinta on kannattava bisnes. Myös kirkko ja kunnantalo tullaan siirtämään. Joitain alueita kaivoksen vieressä on jo suljettu. Kiirunassa on myös Ruotsin korkein tunturi Kebnekaise, täällä emme kuitenkaan käyneet.
 
 
Rautamalmikaivos näkyy Kiirunassa kaikkialle.



Sibyllan lihapullat eivät pettäneet taaskaan! Myös nämä osat keskustasta siirretään joskus toisaalle vajoamisen takia.

Näkymä Luossavaaralta Kaivoksen suuntaan.

Luossavaaralta oli kauniit, joskin pilviset näkymät.

 
Seuraavana päivänä aamu valkeni sateisena. Se olikin odotettavissa, joten emme välittäneet siitä, vaan söimme aamupalan hyvillä mielin ja kävin vielä koppaamassa huoltoasemalta kahvit matkaan ja hyvästelimme Kiirunan.
 
Heti Norjan puolelle päästyämme maisemat muuttuivat lumisiksi ja vuoristoisemmiksi. Sadekin lakkasi ja aurinko pilkahteli pilvien takaa. Tämä vaikutti todella lupaavalta!
 

Märkää ja sumuista!

Pieni tauko. Maisema muuttui lumiseksi! Kuvassa myös vuokra-automme Volkswagen Golf.


Jes! Kuiva tie ja sää alkoi selkenemään.
Tjeldsundin riippusilta.
 
 
Vuonna 1967 avattu, 1007 metriä pitkä Tjeldsundin riippusilta yhdistää Lofootit mantereeseen. Jo täällä oli havaittavissa turkoosia vettä! Maisemat muuttuivatkin sillan jälkeen nopeasti aivan huikeiksi. Niistä ja Lofooteista lisää seuraavassa kirjoituksessa!
 
- Suvi
 

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti