Upea Islanti - Thingvellirin kansallispuisto ja Reykjavik

Takaisin etelässä

Toukokuu 2014

Pohjoisesta palattuamme olin varannut meille majoituksen Mosfellsbærin kaupungista, josta on 17 kilometriä Reykjavikiin.

Yövyimme Fitjar Guesthousessa. Jälleen edullinen, mutta loistavat arvostelut saanut majoitus. Omistaja oli täälläkin aivan ihana, kertoi kaiken maasta taivaaseen liittyen majataloon sekä lähiympäristöön. Hän oli ehkä myös hieman innoissaan siitä kun olimme Suomesta, hän on itse muuttanut Islantiin Ruotsista. Majatalon yhteydessä oli myös hevostalli, mutta täällä ei järjestetty ratsastusretkiä.

Fitjar Guesthouse, jonka omisti ruotsalainen nainen.

Majatalon yhteydessä oli talli.



Taisivat odottaa makupaloja.

Lupiinit olivat kauniita vaikka taitavat olla täälläkin ns. vieraslajike.



Vaikka maaperä on karua, paikoitellen täältä löytää myös kauniita kukkia.



Pidän majataloista ja hostelleista, koska niissä porukka on yleensä rennompaa ja ihmisten kanssa pääsee juttelemaan kun aikaa vietetään yhteisissä tiloissa. Täälläkin juttelimme aamupalalla englantilaisen pariskunnan kanssa sekä yksin matkustavan miehen kanssa, mutta en valitettavasti enää muista mistä maasta hän oli kotoisin. Englantilainen pariskunta oli viettänyt aikaa vain Reykjavikin ympäristössä kierrellen ja tämä yksin matkustava mies taas oli viettänyt koko viikon tässä samassa majatalossa! He kyselivät myös Suomesta kaikenlaista, eivät olleet koskaan käyneet ja eivät itseasiassa tienneet Suomesta juuri mitään. Yksin matkustava mies sanoi ettei uskalla tulla Suomeen koska meillä on hyttysiä. Jouduimme pitämään heille pienen myyntipuheen, ehkäpä he vielä joskus piipahtavat vaikkapa Helsingissä tai Lapissa :)

þingvellir eli Thingvellirin kansallispuisto

Thingvellirin kansallispuisto on varsin mielenkiintoinen, myös yksi "kultaisen kierroksen" nähtävyyksiin kuuluva kohde. Täällä näkee, kuinka Pohjois-Amerikan ja Euraasian mannerlaatat erkanevat toisistaan. Tämä on myös suosittu sukellus ja snorklaus -paikka, ja täällä törmäsimme myös ensimmäisen kerran bussilastillisiin muita turisteja.



Täällä oli muitakin!

Tällaisilla autoilla turisteja kyyditetään mm. jäätiköille.



Vasemmalla Pohjois-Amerikan mannerlaatta
ja oikealla Euraasian mannerlaatta.

Öxarárfoss

Näin kirkkaassa vedessä kelpaa sukeltaa.

Tätäkin olisi ollut kiva kokeilla!

Reykjavik

Reykjavikissa asuu noin 121.000 ihmistä, suunnilleen kolmasosa Islannin väestöstä. Reykjavik on ehkä vähäpätöisin syy lähteä Islantiin. Kaupungissa et edes huomaa olevasi näin uskomattoman hienossa paikassa! Kävimme kiertelemässä kaupunkia, se oli mielestämme aika tavallinen, ihan kiva kaupunki, josta varmasti löytäisi paljonkin kaikenlaista tekemistä. Kaupungissa on mm. tunnettu nakkikioski Baejarins Betzu, jossa emme kuitenkaan käyneet.



Hallgrímskirkja (Hallgrímurin kirkko) on 74,5 metriä korkea,  Islannin korkein rakennus. 



Reykjavikissakin höyryä puski näistä "tötteröistä".

Nakkikioskit ovat suosittuja.

Keflavik ja kotiinlähdön aika

Yövyimme viimeisen yön Keflavikissa, jossa Reykjavikin lentokenttä sijaitsee.  Matkaa tänne on Reykjavikin keskustasta n. 50 kilometriä. Yövyimme Ace Guesthousessa josta jo aiemminkin mainitsin ja samalla palautimme vuokra-automme. Kilometrejä kertyi yhteensä 2500 viikon aikana, jonkin verran tuli siis kurvailtua.. Meille selvisi myös, että kyseinen Subaru oli majatalon omistajan vaimon auto! He olivat vasta aloittaneet vuokraustoiminnan ja hankkineet muutaman ajoneuvon, mutta vuokrasivat myös omia autojaan jotta vuokraustoiminnan saisi kunnolla käyntiin. He vinkkasivatkin vuokrausmahdollisuudesta kaikille jotka heiltä varasivat majoituksen ja näin mekin löysimme tämän edullisen vuokraamon.

  

Majatalo oli aivan uskomaton. Lattiat olivat marmoria ja kaikki huonekalut olivat omistajan itse rakentamia. Hän on ammatiltaan puuseppä. Sinällään hauskaa, kun Islannissa ei kasva oikeastaan lainkaan puita. Juttelimme hänen kanssaan koko illan, hän tarjosi meille jonkun majataloon unohtamaa viskiä ja hän kertoi kuinka menetti kaiken pankkikriisin aikaan, ja on nyt majatalotoiminnan kautta päässyt uudelleen jaloilleen. Hänellä oli Keflavikissa kaksi majataloa ja Akureyriin oli rakenteilla vielä yksi lisää. Tämä on Islannissa varmasti kannattava bisnes ja hänellä oli kaikki huoneet jatkuvasti täynnä. En yhtään ihmettele, aivan upea paikka.

Majatalon keittiö jossa oli tarjolla itsetehtyjä kakkuja, leivoksia ja pipareita. Niitä sai ottaa vapaasti.

      

Täälläkin oli ulkona kaksi kylpytynnyriä, joihin virtasi kokoajan puhdasta kuumaa vettä. Nämäkin meidän piti tietysti testata! Meitä ohjeistettiin myös, että kun käymme suihkussa, voimme antaa veden valua reippaasti koko suihkun ajan. Vesi ei maksa hänelle mitään. Islannissa maksetaan kiinteää vesimaksua joka määräytyy kiinteistön koon mukaan ja vettä voi käyttää käytännössä lähes rajattomasti. Vesi joudutaan itseasiassa viilentämään koska se on liian kuumaa, kylmävesiputket menevät osan matkasta meressä jossa merivesi viilentää veden.

Seuraavana aamuna oli ikävä kyllä kotiinlähdön aika. Majatalon omistaja vei meidät lentokentälle pientä korvausta vastaan. Vaikka olimmekin kentällä hyvissä ajoin, meille meinasi tulla todella kiire, koska kentällä oli aivan uskomattoman pitkät jonot ja lähtöselvitysautomaatti tulosti vain toisen matkalipun. Onneksi jonottamassa oli muitakin samalle lennolle tulevia. Koneeseen päästyämme fiilistelimme vain upeaa matkaa!

Nämä jäivät mieleeni:

- Ihanat ja ystävälliset ihmiset

- Huikea mahtava luonto jota ei näe missään muualla

- Kaikki nähtävyydet olivat ilmaisia

Minua jäi harmittamaan vain se ettei minulla ollut vielä järjestelmäkameraa!

Olen varma että menemme Islantiin vielä uudelleen. Olisin halukas menemään myös puhtaasti ratsastusmatkalle. En arvosta enää lämpöä ja hiekkarantaa, vaan oikeita kokemuksia. Niiden saaminen ei edellytä trooppista ilmastoa, vaan eksotiikkaa saattaa löytää jostain muualtakin. Huono sää on vain pukeutumiskysymys! Lähde Islantiin, saatat kokea jotain unohtumatonta!

- Suvi